Piia 的个人资料Juttua on jos on... Ylee...照片日志列表 工具 帮助

Minkkinen Piia

Luontaisessa syntymähumalassa ja luontaisen hullu. "Älä tee mitään tänään minkä voit tehdä huomennakin"!!!
10月4日

syksy saapuu...

Niin se vain on. En voi itse vaikutaa kylmyyteen ja pimeyteen. Voin ainoastaan laittaa enempi vaatetta ja taloon valoja. Syksy ei ole minulle mieluinen vuodenaika. Synkää ja pimeää liikkaa. Ainoa kaunis asia on lehtien ihanat värit ennen maaahan päätymistä. Hieman vetää oman olon väsyneeksi ja masentuneeksi... Mutta onneksi vain hieman. Talvi on kuitenkin ihanaa kun on lunta maassa niin ei ole aivan niin pimeää. Sitä odotellessa.
 
Kohta on koululaisten kovasti odottama syysloma. Pari viikkoa vielä. Mitä sitä sinne keksis ku isäntä on kuitenkin sillon töissä. Ja itelläki menee viikonloput taas töissä. Oli onneksi yksi kokonaan vapaa viikonloppu tässä kuussa. En muista milloin viimeksi olisi kokonaan ollut vapaa. Ihanaa. Vaikka onkin koulua silloin mutta ei se haittaa. Vapaaehtoinen valvominen on kuitenkin aivan eriasia kuin olla töissä. Kaikkialla pitäsi keretä kyläileen ja ennen kaikkea sitä tuoreinta kummipoikaa pitäsi käydä katsomassa kun ei ole nähnyt pariin kuukauteen niin siellä on jo vastassa iso miehen alku. Onhan sillä jo ikääkin hieman päälle 4 kk. :D Saapa nähdä minne sitä sitten ennen pitkää kerkee.
 
Kaikki on muuten hyvin kun ei huomioida syksyn harmauden tuomaa väsymystä, ja tietenkin tuon yötyön tuomaa univajetta.
9月20日

Oho.

On sitte aikaa kulunu ehkä hiukan ku on viimeksi tänne mitään kirjotellu... On vissiin ollu unholassa. No mitään suurempia ei tietenkään oo reiluun vuoteen tapahtunu. Edellisen kirjoituksen jälkeen päästiin muuttaan omaan kotiin ja täällä on viihdytty. Siivouspäivä on ainoo jollon ton järkyttävän neliömäärän oikeestaan huomaa. Karaoke hommaa edelleen pyöritetään ja siellä on myös viime yö oltu. Nyt on saanu olla jo neljä viikonloppua putkeen kummanki illan töissä. Välillä tympii ku ei voi mennä minnekään niinku sukuloimaan ku ei voi jäädä yökylään asti. Eikä oikeen sit päiväseltään jaksa mennä.
 
Niin on joutusasti vuosi menny et iteki on vissiin jo vanhentunu ku esikoinen alotti jo ihan oikeen koulutaipaleen. Onneksi koulumatka on todella lyhyt. Taitaa tulla jopa 200 metriä kouluun. No kaikesta innostuneena aloitin alkuvuonna itsekin koulun ja opiskelen monimuotona merkonomiksi. Hyvät aikataulut on siinä koulutuksessa ku lähiopetus tapahtuu ilta-aikaan. Ei tarvi lasten olla hoidossa eikä hommailla lapsenvahteja ku isäntä kerkee ennen mun koulua kotiin. Edelleen kahdella lapsella eletään eikä lisää tule koskaan.
 
Julia on kyllä koulussa viihtynyt hyvin vaikka sille on kaikki aika helppoo ku se osas jo ennen kouluun menoo lukee, kirjottaa ja laskee. Välillä meinaa tulla turhautuminen läksyjen kans mut aika harvoin. Taitaa olla siis kaikki asiat edelleen normiradalla eikä mitään suurta muutosta ole vuodessa tapahtunut. Eli ei siis tällä kertaa muuta. Toivotaan ettei seuraavan kirjoituksen väliin jää aivan yli vuotta.
 
Moikkelis moi Piia
7月12日

hip hei.

Lauantai on jo pitkällä ja taas työkeikka odottaa... Eilen oli ihan kiva työyö vaikka porukkaa oli tosi vähä mut laulajia oli siltiki. Saa nähdä onko tänää enempi väkee liikkeellä. Ens viikolla vissiin päästään jo oman kodin muutama sisäseinä maalaan nii sit voidana ruveta kuljettaaan tavaraa. Jeee Jos siinä se tilaki riittäs ku on kuitenki neliöitä 200 jos ei jopa hiukka yli. Kestää hetken hamstrata tavaraa enneku tulee ahtaus. Tänään uskalsin esikoisen pyörästä ottaa apurattaat pois... Pikkasen äitiä hirvitti et kuin monta naarmua saa hoitaa. On se neiti jo kauan ajanu apurattaat tosi ylhäällä mut silit pelotti. Toinen oli aivan innoissaan ku otettiin ne pois. Ei muuten yhtään naarmua tullu. Ainakaan tänään... Tyttö pysy heti pystyssä. Ensimmäisen liikkelle lähdön vähä pidin tarakasta kiinni. Muuten en tehny mitään. Mua meinaa myös vähä jänskättää toi eskarin alku et tylsistyykö tyttö siellä. Se nimittäin osaa jos kaikki aakkoset ja numerot melko pitkälle ja osaa jo vähä laskee ja melkeen kirjottaa. Tai sit käy niin et eskari menee hyvin ja oppii jo lukeen siellä ja sit ekaluokalla tylsistyy. Muistan oman pikkuveljeni joka jo kouluun mennessä osas lukee ja kirjottaa ja laskee nii sillä oli koulussa tylsää. No saa nähdä kuin käy. Aika näyttää.
 
Mulla on korvassa jokin suuremman luokan vika. Mä podin korvakipua 4 päivää ennenku menin lääkäriin hakeen tulehdukseen antibioottikuurin. Kuuri loppuu huomenna ja korva on edelleen kipee... Kai mulla on korvasyöpä. En voi ymmärtää nyt korvaani ollenkaan. Kai mun tarttee ens viikolla käydä uudelleen lääkärissä. Pitäs vaa selvittää et millon siellä on kurkku-nenä-korvalääkäri paikalla. Vois käydä sit spesialistillä. No tässä kai oli taas ajankohtaset turhat asiat. Nyt pienelle levolle et jaksaa yön taas valvoo...
 
Moikka Piia :)
6月28日

moi...

 Taitaa olla tovi ku oon viimeksi mitään kirjotellu... Ei täällä pahemmin oo mitään ihmeitä tapahtunutkaan. Karaoke hommia teen vielä vaikka viikot kuljen muutenkin töissä hieman kotia kauempana... Matkaa on vain 50km yhteen suuntaan. Ajaa mukavasti reilussa puolessa tunnissa. Kuukauden päästä päästään muuttaan omaan kotiin. Sinne mahtuu tän ihmisen konntoriki omaan huoneeseen. Kaikki tupperit ja partylitet ja avonit vaa sinne!! Ihanaa. Olen iloinen kun saan oman kodin. Lapset kasvaa ja kehityy ja kohta jo esikoinen menee eskariin. Tytöt on tykänneet olla hoidossa. Nyt ovat perhepäivähoitajalla mut kuukauden päästä menvät päiväkotiin. No jos vaikka tässä ois tärkeimmät pikana... nyt pitää ruveta kattoon perjantain serranon perhe...
 
Moikka!!! Piia
1月2日

uusi vuosi tuli

Taas se vuosi vaihtui ja nopeesti on menny edellinenkin vuosi. Tänä syksynä esikoinen menee eskariin... Surullinen Se on jo niin iso. Kulunut vuosi on ollut iloa ja surua. Niinkuin varmaan monella muullakin. Suru oli kyllä tällä kertaa niin suuri että olisin voinut olla sen kokematta. Mutta koskaan ei tiedä mitä elämällä on antaa ja ottaa. Nauttikaamme siis jokaisesta tämän vuoden päivästä, jonka saamme täällä olla ja elää. Eilistä päivää ei valitettavasti saa koskaan takaisin. On ollut vuodessa onneksemme myös todella mukavia ja iloisia asioitakin. Bisnekset on pyöriny kivasti ja juhannus oli aivan ykkönen ku pysty oleen reissussa. Lapset riittävän isoja "erämökille" ja näytelmää ei ollu esteenä. Yleensä aina ollu näytelmän ensi-ilta juhannusiltana. Siinä menny monet jussit. En tiedä uudesta vuodesta lähdenkö edes koko näytelmään ku taas on jussina enskari. Toisaalta ne sunnuntai aamut on aina ihan sika ihania ja hauskoja.
 
Tein ihan pienen uuden vuoden lupauksen. Saman minkä moni muukin tekee... Aloitin terveellisemmän elämän. Pikkasen tuli joulunaikaan kiloja ihmiselle janyt tarttee saada ne pois. Perskutarallaa ei enää farkut mahtunu jalkaan. Pakko tehdä jotain. Eilen kävin jo kaiman kans noin 6 kilsan lenkillä. Aivan ihana oli keli ku pikkunen sopiva pakkanen ja selkeetä joka paikassa. Ja oli niin ihanan valoisaa vaikka illalla kävimme ja oli oikeesti jo pimeetä. Ihanaa on kun on lumi maassa. Heti on jotenki niin paljo mukavempi ja iloisempi mieli ihmisenlapsella. No mut nyt rupeen isännän kans nauraan top gearille. Se on sairaan hyvä auto-ohjelma!!!
 
Ihanaa uutta vuotta!!! Piia
12月11日

jippii!!!

Sain ilmeisesti ladattua asianmukaiset toiminnot. Hengissä siis ollaan edelleen (mikä se nyt pahan tappas) Hih. Vaikka ei varmaan kellää oo ollu ikäväkään... Kauan on taas vierinyt aikaa edellisestä kirjoituksesta.. Ei oo jotenki jaksanu kirjottaa yhtään mitään eikö oo kyllä ollu mitään kerrottavaakaan. Ei sinänsä ole nytkään. Esikoisen 5-vuotis synttärit juhlittiin viime pyhänä ku ei ihan näin tiistai-illalle voi järjestää ku kaikki kummit ja sukulaiset on sen verran kaukana. Vaikka ei kuitenkaan kaikki päässy ku niillä oli kaikkea muuta kiirettä elämässä. Meillä täällä kaikki menee nii samalla painolla ku aina. Jouluhässäkkää voi nyt alotella ku on yhdet synttärit juhlittu. Ei jotenki viitti pilata joulukrääsällä synttäreitä.

Siinä on meidän tämän hetken tärkeimmät kuulumiset. Miksei sitä tietenkin ole aina välillä jotain tapahtumaa mutta niitä en nyt tähän muista. Ainii käytiin me tänää kaiman ja tyttöjen kans naapurikaupingassa shoppaileen. Tuli tuhlattua taas olemattomia rahoja. Nyt on tää syksy j aalkutalvi ollu nii hirveetä tuhlaamista ettei oo tosi. On ostettu itelle ja isännälle vaatteita ja itelle ja lapsille palapelejä. No lapsille ne menee joulupakettiin ja kummilapsille myös. On homattu uus tietokone ja olohuoneen audiovisuaalinenkeskus. Ja autokin on vaihhdettu hieman uudempaan ja parempaan. Koslalle sanottiin hyvästit. :) Siitä olen erityisen onnellinen. Vielä haaveilen omasta kodista mutta se odottaa vielä kun ei ole sopivaa löytynyt. Kai sekin sit aikanaan. Isännälle tuntu olevan aivan sama millanen löytyy. Pääasia että se mulle kelpaa.

Olen päässyt elämäni ensimmäisiin pikkujouluihin viime viikolla. Näytelmäporukalla pidettiin ja oli todella riemukasta. Vaikka  minä olin ainoa joka eksyi illan päätteeksi paikalliseen. Sielläkin oli hauskaa. Treffasin kaiman ja pari muuta kaveria siellä.

Mut nyt lopetan jorinat kun ei ole oikeesti mitään asiaakaan. Nyt olen kuitenkin pitkän aika välin saattelemana kertonut olevani vielä hengisssä.

Öitä Piia :)

7月22日

Heipä hei.

Ja ainaki pitkästä aikaa. Oon ollu koneella mut jotenki vaa ollu semmonen olo ettei oo jaksanu kirjotella. Kaikkee mahdollista muuta ollu. Eikä oo kyllä mitään suurempaa kerrottavaakaan. Elämä menee tasasella vauhdilla eteenpäin. Tai no joskus tuntuu et se menee nii nopeesti ettei perässä pysy. Näytelmää on esitetty jo muutaman kerran ja siitä tuli kyllä hyvä. Ei mitään kevyttä kesähömpää vaa puhuttelevaa ja ajatuksia herättävää. No päällimmäisenä aiheena siinä on lapsiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Monet jostka on käyny sen kattomassa on kertoneet et tippa linssissä piti kattoo ja kiittelivät kuitenki et hyvä oli ja hyvä et joku sanoo ääneen noitakin asioita. Meillä oli edellinen vakava aiheinen näytelmä joka oli naisiin kohdistuvasta väkivallasta. On kyl mukavaa tehdä vähä vakavempaaki. Tupperit pyörii niinku aina enneki. Nyt vaan harmittaa ku en pääse Helsinkiin viikonlopuksi ku puuttuu vaatimuksista yx uus konsulentti. Ja sen konsulentin hankintaan on aikaa sunnuntai-iltaan asti. Paska. No mut ei enempää jorinaa nyt ku ei täällä mitään tapahdu ku on jumalan selän takana. Ajattelin vaa ilmottaa et jos joku kaipaa nii oon hengissä vielä... :)
 
Öitä!!  
4月21日

On taas aikaa kulunu...

Juu on aikaa menny ja kuukaudessa on kerenny tapahtuun vaikka mitä. Surujen takia en ole pitkään aikaan kirjoitellu. Mieheni tytär jätti maanpäällisenelämän ja siirtyi iäisyyteen 20 vuoden iässä. Hautajaiset on ollu ja suru on suunaton. Mutta elämä jatkuu. Isännällä suurin hengissä pitäjä (miksei myös minulla) on nämä meidän pienet sankarittaret. No se siitä selityksestä miken ole kirjoittanut... Ja siirrymme muihin aiheeisiin...
 
Aikalailla hupaisaa on nykyaikainen hammaslääkäritoiminta. Viime kesänä tk:n hampitohtorille soitin ja laittoivat jonoon kun ei ole tarkistus aikoja. Ei ole vielä tullut aikaa. Enhan toki ole ollut jonossa vasta kuin noin 9 kuukautta (siinä ajassa tekisi vaikka vauvan). No kuulin maaliskuussa että vakio hammaslääkärini jää eläkkeelle kesällä enkä todennäköisesti ennen sitä pääse sinne. Soitin ykstyiselle tohtorille alkukuusta ja sain kahden viikon päähän tarkistus ajan. Viime keskiviikkona sit kävin ja tulos oli 3 reikää. Ei paha kun kahden olemassa olon jo tiesin. No se setä paikkas samalla yhden hampaan ja laittoi ens keskiviikolle uuden ajan jolloin paikataan loput kax. Et silleen. Eka ollaan ikuisuus jonossa ja sit vajaaseen kuukauteen saadaan jo hampaat hoidettua. Ajattelin kuitenkin antaa nimeni siellä tk:n jonossa olla et katotaan millon sieltä tulee tieto et aikoja on saatavilla. Sit vaan soitan sinne ja sanon etten tarvi enää, hampaat on jo hoidettu.
 
Ja torstaina koin jotain aivan järkyttävää. Mä oon saanu jo pitkään sanoo et "ajelen yksinäisiä pitkiä kilometrejä mihin aikaan vuorokaudesta sattuu enkä yhtään ainoota hirvee oo nähny". No tilanne muuttu. Oli keikalta tulossa kotiin viimeiset 10 kilsaa matkaa ja kello noin 22. Näin vaa ku joku musta varjo vilahti oikeelle. Ihmettelin et mikähän piru toi oli. Et oonkohan väsyny ja nään harhoja. No vilkasin sit taustapeiliin ja näin ku hirvi seiso keskellä tietä. Siinä tuli heti kohta risteys ja eiku siihen ja u-käännös ja katella takas päin et näinkö varmasti oikeen. Piti perkeleen hullun vielä kääntyä ja ajaa siitä ohi. Joo oli siellä hirvi tai siis itseasiassa 4 hirvee pellon laidassa. Se yx niistä oikeen katto mua ku HITAASTI ajoin siitä ohi et ajat kyl nin hitaasti etten viitti ees eteen tulla. No ku olin siinä kohdalla nii sit se otti spurtin ja juoksi metsään. No taas käännyin ja jatkoin matkaa kotiin. Olin varmaan 5 kilsaa ajanu ku tajusin et siinä ois oikeesti voinu käydä aika heikosti. Mä kahden hirven välistä menin. Onneksi olin noin 100 metriä ennen kyseistä kohtaa nostanu jalan kaasulta. Sitä ennen vauhti oli noin 110 km/h. Jos oisin sitä vauhtia ajanu nii ois ollu se hirvi varmaan ihan kohalla. Eikä oltas nyt kirjottelemassa mitään. Siinä matkalla on 100 rajotus melkeen kokonaan mut muutamassa kohtaa on 80. Niissä en hiljentäny ollenkaan. Mut tossa hiljensin ku siinä on koulu vieressä nii siinä tulee 60 alue. Joskus siinä on poliiseja tutkaa pitämässä nii sillä hiljensin. Se oli mun onni se!!! On se aika pelastavaa toi poliisitoiminta.
 
Et tämmisii juttui on ollu ja miksei oo ollu muutaki mut ei niitä vanhoja enää muista. Eikö sananlaskuki sano et sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee... :) Lapset kasvaa ja kehittyy ja tappelee ja leikkii ja nauttii ja kaikkee muutaki mitä lapsen arkeen kuuluu ja välillä myös sitä mikä ei varsinaisesti kuulu. Mut nyt öitä ja palaillaan!!
 
Piia
3月17日

melkeen kauheeta

siis todellakin. tää viikko on menny ihan mieletöntä vauhtia. ite oon ollu vähä niinku sairaslomalla ku maanantaina kävin poistattaan luomia 4 kappaletta eikä nyt saa rehkiä. silti sain "vauvalle " synttärit tälle päivää järjestettyä. on siivottu ja laivottu ja tehty vaikka mitä yötä myöden. tai siis lähinnä viime yöstä noin puolet. eilen käväsin pikku keikalla ja meinas pikkasen jänskättää kuin tikkien käy ku raskaita laukkuja kantaa. ei niille vissiin mitenkään onneksi käyny. isäntä on saanu leikkiä hoitajaa ku sidelappuset tikkien päällä pitää vaihtaa. tikit on selässä nii ei pahemmin ite vaihdella... kivaa olla välillä "hoidettavana". maanantaina vauvalle tulee ikää jo 3 vuotta. vauvakuume on edelleen, ehkä kuitenkin jo hieman laskenut... toivottavasti laskis nyt loppuun asti... toisaalta en kuitenkaan välttämättä haluais alottaa uudelleen... no joo mut nyt meen syömään kakun jämiä ja nauttimaan rauhasta ja jos vaikka jois sen viimeisen siiderin kaapista... hyvää yötä!!!
3月9日

railakasta viikonloppua

Viikonloppu taas koittaa ja edellisestä muka asiata on jo menny taas melkein kuukausi. Mulla oli viimeksi synttärit ja pikkasen reilun viikon päästä vietetään Joannan synttäreitä. Niitä juhlitaan myös 19 päivä. On ollu taas töitä ihan kivasti ja muuta menoo. Mut tärkeimpänä menona on vihdoin ja viimein varattu lääkäriaika ens maanantaina. Siis en ehkäisyjen poistoon ole menossa vaikka vauvakuume on hirmu korkeella... Menen vihdoinkin poistattamaan luomia. Neljä kriittistä luomea on odottanut poisottamista jo monta vuotta ja nyt viimeinkin pääsen sen aloittamaan. Katsotaan nyt montako se lääkäri yhdellä kertaa nippasee pois. Paras ois jos menis kerralla. Mut nyt ne on saatava pois ennen kesää.
 
Todellakin olen potenut kaameeta vauvakuumetta jo jonkin tovin. Kerran jo isännälle kauppalistaan kirjotin yhdeksi tuomiseksi vauvasiemeniä. Ei se vaa ollu niitä kaupasta löytäny. Oli sattunu vielä eräs hyvä ystäväni oleen samaan aikaan kaupassa eivätkä yhdessäkään niitä löytäny.  No oon yrittäny estellä et ei nyt enää tarttis ruveta ku Joannaki on jo 3. Asiaan ei kyl yhtään auttanu ku viime viikonloppuna käytiin Torniossa isännän siskontytön ristiäisissä. Semmonen puolentoista kuukauden ikänen ihana pikkunen rääpäle, ku se semmosen parkasuki kuulosti nii ihanalta... Ois se aika ihana vielä se yx  tehdä. Voi pian vaa käydä nii et ikäero on sit liikaa ja kolmannelleki pitää tehä kaveri samalle lyhyelle erolle ku Julialla ja Joannalla. Voi voi. No ei sitäkään tiedä kokeilematta... Isäntä ei oo vielä ainakaan innostunu tekeen mun kans kolmatta... Kai se jo vartoo pappa-aikaa. Onhan se sen ensimmäinen jo 20wee. Kyllä on nii monta asiaa pitäny päässää pyörittä et haluanko oikeesti vai en. Kaikkia muka esteitä ois mut ne on vaa muka. No joo kuume sikseen ja muihin kuumiin puheen aiheisiin...
 
Mä oon realitysarja friikki. Idolsit on pitäny taas seurata ja tanssii tähtien kans ja kaikki muu vastaava. En koskaan äänestä (puhelinlaskut on riittävät muutenki) mut on vaa mukava kattoo onko muut samaa mieltä ki minä. Tanssii tähiten kanssa ohjelmaa olen ajatellut et kummat ne on niitä tähtiä... ne julkkikset vai ammattitanssijat? Itse olisin sitä mieltä et ne ammattitanssijat ois niitä tähtiä. Ne on kuitenki siihen käyneet kovan koulun ja osaavat sen todella upeasti ja osaavat vielä julkkis"tavis"tallareille opettaa. En tiedä. Mitä mieltä muut on? Taas on ollu tällä ihmisellä aikaa ajatella turhia ja tyhmiä... Tai sit väsymys on taas liian kova. Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Joo näin se täytyy olla... Poistun siis paikalta ja kerron joskus taas jotain!!
 
Hyvää yötä!! Piia
2月19日

kuukausi menny

Niin se on kuukausi menny eelu kirjotuksesta. Eikä oikeestaan mitään oo tapahtunu. Tuppereiden kans on kiirettä riittäny ihan kivasti. Vaasassa kerkesin käydä tutustumassa uusiin ihaniin juttuihin. Nyt täällä ollaan kotona yksin. Tai siis ei ihan yksin, lapset nukkuu mut isäntä läksi yöksi töihin. Kaimalle ehottelin et se ois tullu käymään kahvilla ja samoin mun äidille. Oikeen kakun leivoin. Ei kukaan tullu kahville. Hyvä jos muistivat et tänään vanhenen. Kiitos eräälle joka oli mesessä laittanut onnittelut :) piristi kovasti!!! Vaikka ei nyt enää tällä iällä oo juhlilla ja lahjoilla nii väliä mut kyllä se vaa mieltä lämmittää kovasti ku joku muistaa. Muutama ihana muistaminen on tullut tekstiviestillä. No kaima aiko tulla huomenna jos meillä aikataulu täsmää yhteen. Mut ei oo enää kakkua. Juon muuten itseni kunniaksi siideriä. Toki vain yhden ku ei enempää oo kaapissa. Meillä mennään aika samaa rataa ku aina ennenki. Kummallekki tuli ja meni vesirokko ja saatiin yx huoli pois rinnalta. Parin viikon päästä ois isännän siskon tytön ristiäiset. Ei oo matkaa ku reilu 200 kilsaa. Lapset käy sääliksi jos ei yöpaikkaa löydy. Puoli päivää autossa istuen noinkin vilkkaat tytöt kun on kyseessä. Velvollisuus mennä sinne ku isäntä on sen lapsen kummi. Vähä meinas loukata ku isännän vaan kysy... En oo ihan vasta kuullu et avioparista vaan toinen kysytään kummiksi. En kai ollu kelvollinen kummiksi... Mielelläni olisin ottanu kummitytön ku entuudestaan on kax kummipoikaa. Tänää kuitenki kävin ostaan sille pikkuselle kummilahjan (eihän miehet monestikaan semmisii osaa), maksoin itelle palkaa ja ostin semmisen kivan setin missä oli kampa, harja ja rasit ensimmäiselle hampaalle ja hiuskiehkuralle. Rasiat oli tinaa ja kamman sivu ja harjan takaosa. Semmiset jutut ettei niihin voi kaivertaa mitään. Ei tarvi kovin tiheään kulkee sinne ku ei tarvi kaiverruksille viiä. HIH. No joo mä jatkan täällä itsesäälissä rypemistä. Kukaan ei huoli lapselle kummiksi ku oon nii paha ihminen eikä kukaan tärkee muista synttäriä eikä kukaan kuuntele mitä sanon ei lapset eikä isäntä. Olen turha olio tällä hetkellä. Huomenna ehkä tarpeellinen... :(
 
Hyvää yötä!!
1月21日

hip hei!

Täällä taas pitkästä aikaa. Meille on tullu talvi. Pakkasta on melkeen 20 astetta ja lunta maassa ainaki 5 senttiä. Hurjaa. On ollu mulla taas muka kiire (laiskuus). Ei oo jaksanu kirjottaa pitkään aikaan. Ei meillä kyllä mitään kovin uutta olekaan. Joanna sairasti vesirokon ja nyt ootellaan et millon tulee Julialle. Eivät voineet rontit yhtäaikaa sairastaa vaikka yhdessä käytiin hakemassa. Nyt on ollu aika hyvä kuukausi täiden puolesta vaikka tää viikko olikin melkeen vapaata. Isäntä oli iltavuorossa nii sillon ei voi tehdä mitään. No ens viikko on sit hiukka hurjempi tahtinen. Ja ens sunnuntaina pitää tehä oman tilauksen ja raportin lisäksi vielä aktiviteetti ja kampanja tilukset. Menee lahjakkaasti melkeen koko yö niitä tehdessä. No kai se on viikon päästä vasta murheena. Aivot lyö tyhjää. Tarttis mennä nukkuun. Väsyttää. Mulla on ollu ihan krooninen väsymys tän kuun. Mietin et tekeekö se oikeesti toi tähän asti ollu musta maa sen väsyn. Josko vaikka nyt vois herätä ku maassa on lunta. Huomista kyllä hirvittelen jos on yhtä kova pakkanen ja Julialla on iltapäivällä kerho toisella puolella kylää. Miten sinne tarkenee kukaan  lähtee. Ihan ku ei lapsilla kunto riitä kävelläkään koko matkaa. Sit istuvat vaunuissa ja paleltuvat. Onnex hakemaan pääsee autolla ku aamuvuoro isännällä. Ei sais ajatella negatiivisesti ku on kerranki talven tuntua. No joo onpa taas sekavaa ajatuksen juoksua... Parempi ku meen pois... Kirjottelen sit ku ois oikeesti jotain asiaa. Kolmen viikon päästä Vaasaan viikonlopuksi!!! Jiiiihaaaa
 
Hyvää yötä!!
1月6日

Juup juup

Ei oo asiaa tai sit ei vaan viitti enää kirjotella. Voi voi. Meillä ei oikeestaan oo mitään uutta. Vuosi vaihtui ja työt alko. Isännällä työt menee kolmeen vuoroon mikä on mulle parempi. Ei oo ku joka kolmas viikko "työttömänä" muuten ois joka toinen viikko. Käytiin me ukon kans baarissa kaksistaan tos viikko takaperin perjantaina ku sillä oli synttärit nii homaasin amman ja kuskin ja sit vasta kerroin et me mennään baariin. Meinas olla heikko elämä lauantaina.. Ja todella heikko!!! Tuumin vaa et ei tarvi vähään aikaan juopotella... Sit koitti sunnuntai ja uuden vuoden aatto. Käytiin Oulunsalossa sukuloimassa päiväseltään. Sieltä ku kotiin selvittiin nii piti aukasta yx siideri ja sit naukattiin isännän kans pari pulloo valkeeta viiniä... Humalatila oli taas kohtuullinen. Ihan juoppo tuli nyt tästä vuoden vaihteen ajasta. No nyt on olluki hyvä olla ottamatta yhtään siideriä. Eilen saunan jälkeen joinki olusen. Hih. Sartsalleki soittelin sillon uuden vuoden yönä. Oli kiva raattailla. Kiitos seurasta S!!!
 
Nyt meillä ollaan normaalissa arkirutiinissa. Isäntä menee ens viikolla yövuoroon. Ja muuten ootellaan et tulisko lapsille vesirokko. Joulun jälkeen kamu soitteli et heillä on pojalla vesirokko nii ei muutaku samantien kylään. Saas vaa nähdä kuin isännälle käy ku se polonen ei oo sairastanu sitä tautia. Kuumetta oli jo lapsilla eilen mut ei ainakaan vielä rokkonäppyjä näy. Josko ne kohta tulis nii sais sen taudin alta pois. Pitäkää peukkuja et se tulee! Jotenki vaa toisaalta kamee olo itellä ku ihan tarkotuksella hakee 10 kilsan päästä tautia ja toivoo et se tulee. No mut onnex vesirokko on kerran elämässä sairastettava suht vaaraton tauti ku sen pienenä sairastaa. Kuulemma on nykyään olemassa myös rokotus vesirokkoon. Se vois periaatteessa hommata isännälle mut ei enää kerkee jos se jo on tulossa. Ovat kuulemma päättäjät tai muut vastaavat suunnitellu et se tulis yleiseen lasten rokotusohjelmaan. Itse en näe siinä mitään järkee. Olen kai siis tyhmä tai muuten vaa hullu.
 
No mut siinäpä ne tärkeimmät. Hyvää yötä!!
12月26日

Joulu jo meni

Nii teki ja melkeen koko kuukausi kirjottamatta mitään. En oo kertakaikkiaan jaksanu istua koneen ääressä. Mulla on ollu kaamee kiire tuppreiden kans ja kaikki joulu hässäkät päälle nii ei oo jaksanu. Siivoominenki meni ihan aatonaattoon. Mut joulu meni erittäin rauhallisesti. Aattona mun äiti ja sen miesystävä tuli meille tyypilliseksi mudostuneen tavan mukaan. Toivat toki tullessaan myös pikkuveljeni. Oli mukavaa olla taas perheen kesken eikä ite tarvinnu liikkuu mihinkään. Joulupäivänä isänännän tytär tuli poikaystävänsä kanssa ja kerkesivät meidän iloksemme olla puoli päivää. Oli todella mukavaa. Nyt näin Tapaninpäivänä ollaan oltu osaksi kotona ja osaksi kylässä. Eka käytiin kaimalla voileipäkakkukahvilla ja sit kurvattiin mökille katteleen ku siellä oli mun täti miehineen ja lapsenlapsineen. Oli kiva käydä katsomassa talvella sielläkin. Ei oo monesti käyty talvella. Aina vaan kesällä. Samalla päästiin kokeileen mun joululahjaa. Sain kauan haaveilemani navigattorin autoon. Osasi opastaa perille. Ja sit lisäksi ite sain ihanan lasisen delfiinikoristeen ja Kalevalan Vanamo korvakorut. Ihania oli kaikki lahjat ja navigaattori erittäin tarpellinen. Lapsille tuli paketteja taas niin kuheesti et tuntu itestä ettei ne noin kilttejä oo ollu. Joulupukki kävi meillä jo iltapäivällä ennen saunaa ja jako yhden kassillisen lahjoja. Sillä välin ku oltiin saunassa nii oli tontut tuonu vielä lisää lahjoja ku ne oli unohtunu pukin kyytiin. Oli lapsille tarpeellisia vaatteita sopivasti ja leluja tottakai. Pari kassakonetta tuli leikkeihin ja poni, pikkuväki lelua ja tärkeimpänä lapsille tais olla puinen junarata. Pelejä tuli tosi kivasti, pari muistipeliä, muumien onginta peli ja kimble tyyppinen peli, Nalle Puhin hunajapuu peli ja lapsille tietokone. Kateex vaa meinaa itellä käydä ku lapsilla on fläppi kone ja itellä tämminen hehtaarin tilaa vievä. Mutta kaikin puoli oli mukava ja rauhallinen joulun aika. Ja toki tunnelmaan vaikutti myös hivenen luminen maa.
 
Nyt sit odotellaan tuleeko tammikuusta töiden puolesta kuin kiire. Tällä hetkellä ei hirveenä oo kiirettä mut eis itä tiedä nyt ku viikolla tempoo puhelimen kans. Semmoset on työvälineet et niillä kyl kiireen saa jos haluaa. Mähän kyl pidän tietyissä rajoissa työni kun pitää kuitenkin lapsetki hoitaa. Tulee huono omatunto jos on ihan aina menossa ku isäntä on kotona. Opiskelujaki pitäs keretä tekeen. Matikan ope meinas et sille pitäs vuoden vaihteessa palauttaa etätehtävät. En ookerenny laskeen yhtään mitään. Aihe ei toki ole kuin geometria. Hih, sehän on helppoo ku heinänteko kaupunkilaiselle. No pitää laittaa sille opelle et onko ne ihan pakko tehä... Jos vaikka kokeeseen kerkeen opiskella. Se on tammikuun puolessa välissä. Ei oo paljoo aikaa. Ens jaksolle en toki ottanu yhtään mitään. Aattelin ja luotin siihen et mulla on tamma- ja helmikuu niin kiirettä etten kerkee kuitenkaan. Kai sitä on hullu ku tommoseen lähti.
 
No joo vaa mä jatkan tota tyhmänhauskaa gremlins leffaa ja oottelen sit pelastajan alkua. Se on ihan kiva sarja. Erilainen toisaalta.
 
Hyvää yötä ja näkyillään!!
 
第 1 张,共 4 张